RPG Maker Finland

Full Version: Se RPG-genre?
You're currently viewing a stripped down version of our content. View the full version with proper formatting.
Ihan mielenkiinnosta aloitan topicia aiheesta RPG genret. RPG itsessään kattaa useita alakategorioita kuten klassinen, FPS, 3rd Person, High Fantasy, Low fantasy ja niin edelleen. Kysymys kuitenkin on, mikä on sinun genresi?

Itse pidän kovin klassisista RPG peleistä kevyen low fantasyn kera. Tämä pitkälti myös tukee olemistani tällä foorumilla. Klassikko ropet vain ovat sitä.. jotain? Voin vielä muistaa kun sain ensimmäistä kertaa käteeni Zelda Link to the Past, ja Final Fantasy VI. Oi noita päiviä.. Tietenkin unohtamatta muita herkkuja suoraan jumalien saleista kuten Breath of Fire, Alundra, Grandia ja niin edelleen.   Arvostan suuresti haastellisuutta jopa miltein epäreiluissa mitoissa, ja peliin piiloitettua "lisäsisältöä" jota mm FF:n weaponit ovat(nopeasti tempaistu esimerkki).  Eräät klassikot osasivat kutsua pelaajan takaisin kasvattamaan uusilla tavoilla hahmoja, ja keräämään parempia tavaroita vaikkakin tarina puoli oli köyhä.  Voisi tosissaan esimerkkinä vaikka mainita Diablon. Kyseessä on melko puhdas hack & slash rope ja tarina oli konseptiltaan peruskauraisinta ikinä: Helvetissä on paha demoni joka haluaa kiusaa kaikille ja pääsy vihtahousun viinikellariin käy suoraan takapihaltamme. Dungeon Crawl, GO! Silti peli oli vailla vertaansa..

Puhun taas mitä sylki suuhun tuo.. Kuitenkin! En ole pitkään aikaan saanut käsiini klassista linjaa(rohkeasti voisi nykyään jopa sanoa hardcore) tukevaa tekelettä. Tuntuu vahvasti siltä, että nykyään RPG pelit mennään loppuun käsikädessä, ja se mitä genressä kutsuttiin pelaamiseksi on korvattu achievement listalla.  Toki muutamat nimet onnistuvat omalla viihdyttävällä tavallaan tuomaan hyvää mieltä, mutta kenties olen liian kriittinen.  Tämä ei kuitenkaan ole enään kultainen 90-luku, ja sen jälkimaininki.  

Ehkäpä parhaimpana tekeleenä viime vuosilta on Etrian Odyssey II.
The ball is yours.
Pakko sanoa tuohon, Zeldat, Final Fantasyt ja JRPG:t yleensäkin ovat lähes aina high fantasya, low fantasya on aika harvassa. Läntisistä roolipeleistä Dragon Agessakinhan on taikuutta ja vaikka mitä, vaikka alunperin toisin suunniteltiinkin.¨¨

Itse asiassa en voi sanoa että koko pitkän peliharrastukseni aikana olisin pelannut koskaan low fantasy- roolipeliä.
Niinno itse en laske vanhoja Final Fantasyja kovinkaan high fantasy RPG:ksi, ehkä tuossa Final Fantasy XConfusedsä (yäk) alkaa tulla noita high fantasy elementtejä.
Noh, makunsa kullakin.

Kuitenkin, itse pidän ihan tuosta perus traditional RPG kaurasta mitä näkee SNESillä, PS:llä ja NESillä hieman harvemmin. Tuommoset Dragon Warriorit ja Final Fantasyt ja noi
Final Fantasy jos mikä, sarjan loppu- tai alkupäästä riippumatta, on high fantasya. Low fantasyhan määritellään yliluonnollisen, kuten taikuuden, harvinaisena esiintymisenä ellei jopa poissaolona.
Tarkennus: Kirjoittaessani topicia käsittelyssä ollut termi low fantasy on ehkä hieman väärä, ja tarkoituksena oli viitata pikemminkin traditionaalisesta fantasiasta ulospäin suuntautuvaa materiaalia. Final Fantasy on kyllä todellakin ainoastaan HF matskua kuten Sawnik kerkesikin mainita Smile
Traditionaalista fantasiaa: Asetteluissa klassinen Örkit, haltiat, kääpiöt, lohikäärmeet. Tosin tämäkin taitaa laskeutua "virallisesti" tuonne HF kategoriaan jos oikein käydään veistelemään.
No, itse pelaan kyllä yhtä mielelläni "klassista" kuin "modernia"  roolipeliä, suurempaa luokittelua tekemättä. "Modernin" (esim. vaikka FFVII) kliseet alkavat nykään olla lähes yhtä kuluneita kuin ne keskiajan ritarit ja lohikäärmeet.

Olenkin hyvin tarkka siitä, onko roolipelin maailmaan panostettu. Nykyään uuden keksiminen ei luonnollisesti ole helppoa. Mutta se, että antautuu tälle "klassiselle" kääpiöt-haltiat-örkit-lohikäärmeet asettelulle (niin kuin sitä itse kuvasit), kertoo siitä, että ei olla edes yritetty.

Tämähän voi johtua siitä, ettei kukaan pelaa kyseistä peliä juonesta nauttiakseen, sillä peli on dungeoncrawleri, käsikonsoli-rpg tai jokin muu, jossa juoni on toissijainen. Mutta mikä syynä pelin maailman epäoriginelliuteen sitten onkaan, kyseinen peli ei silloin ole minun heiniäni.
Näen moderneissa ja sci-fi ropeissa omat puolensa, mutta jostain syystä ne ovat varsin vaikeasti lähestyttäviä minulle. Keskiaikafantasia sen sijaan uppoaa melkein aina.

Tympäisee väin miten keskiaikaiset fantasiapelit ovat keskiaikaisia lähinnä teknologian kannalta. Jos luulet että oikea keskiaika oli vain miekkoja ja kilpiä niin olet hukassa. Missään ei näy merkkejä läänityslaitoksesta tai säädyistä ja niiden eroista.

Tietenkään ei ole ratkaisu että kaikki keskiaikaiset fantasiat pitäisi olla meidän maailmamme keskiaikaan kahlittuja. Mitä yritän sanoa on että maailmaa tehdesä pitäisi miettiä paljon eri asioita. Kenellä on (varsinaisesti) valta maassa? Miten vallankäyttöä säädellään? Valitaanko kuningas vaaleilla vai periytyykö se vai onko kuninkuuden sijasta tasavalta? Entäs uskonnot? Millaisia ne ovat ja mitkä ovat niiden suhde toisiin? Paikallinen vallankäyttö, ketkä hallitsevat yksittäisiä kyliä, kaupunkeja jne? Entäs ulkopolitiikka? Mitkä ovat eri maiden välit ja miksi? Tai kansa: onko kansalaisilla suuria tuloeroja ja onko oikeudet jakautuneet niin? Mistä ihmiset saavat elantonsa: ovatko ihmisparat maasta ja viljelystä riippuvaisia vai onko teollistuminen jo luonut palveluammattien nousun?

Näistä ongelmista kärsii varsinkin jrpg genre tai ainakin ennen kärsi. Wrpg:t pärjäävät näissä asioissa paljon paremmin. FF7 oli juoneltaan ja pelattavuudeltaan viihdyttävä mutta sen maailma oli torso.